Koeajolla

 Kävin sitten koeajamassa sen Peugeot 208 mistä edellisessä postauksessa mainitsin.

Sovin koeajosta autoliikkeen chatissä, automyyjä oli jostain muusta toimipisteestä kuin Joensuu, mutta hän iloisesti totesi, että kaikki he ovat samalla firmalla töissä ja hänpä ilmoittaa Joensuuhun, että ottavat auton lämpimään ja tekevät koeajopaperit valmiiksi.

Koeajo oli sovittu alkavaksi perjantaille kello 12:00.

Olin autoliikkeen pihassa kymmentä vaille 12 ja kas, Peugeot oli lumenpeittämänä parkissa. Tuli vähän sellainen olo, että koska paikalliselle myyjälle ei olisi provikkaa tulossa, niin vähätpä väliä koeajopyynnöistä.
Askelsin sisälle ja kerroin ensimmäiselle vastaantulevalle myyjälle tulleeni etukäteen sovittuun koeajoon, mutta auto oli pihassa jäisenä edelleen. 

Ai viestiä laittanut joku?
Näitä viestejä tulee sähköpostiin niin paljon, ettei niitä ehdi lukemaan.
- miksi heillä sitten on käytössä kommunikointiväline, joka ei toimi? 

- ajetaan auto tähän halliin niin äkkiä se sulaa.
Juu niin varmaan tekee, mutta entäpä jos mulla ei olisi sitä äkkiäkään aikaa odotella? Tällä kertaa oli aikaa ja pääsin liikenteeseen reilun vartin jälkeen.

Peugeot oli mukava ajettava, kulki tasaisesti, kiihtyi tarpeeksi rivakasti ja istuimen sai säädettyä juuri hyvänlaiseksi omille ulokkeille. Huollot oli tehty ajallaan ja jakohihna vaihdettu niin että seuraavaan vaihtoon aikaa 40k kilometriä. Kaikin puolin toimiva paketti siis.

Mutta. Vaikka en ole kuin 175cm niin auto oli varsin matala - istumaan mennessä jouduin kumartumaan reilusti etten päätäni löisi ja ylösnousu autosta oli hiukka hankalaa. Ja koeajopäivänä nivelet olivat hyvässä kunnossa. Huonona päivänä ja joskus tulevaisuudessa en välttämättä autosta omin avuin ulos pääsisi. 

Joten päätin miettiä asiaa vielä hetken vaikka toisaalta teki mieli tehdä kaupat heti. Kyllä Peugeotista olisi minulle autoa seuraavaksi 20 vuodeksi :D

Mutta sitten tuli "kuolinisku".

Palautin avaimen myyjälle ja sanoin miettiväni vielä, auto oli kyllä tekniikaltaan ja ajettavuudeltaan ok, mutta...

ja se myyjä kumartui minua kohti ja makea hymy kasvoillaan lausui sanat:

Onhan se kyllä niin SÖPÖ!

Voi v*ttu.

Totesin, että en minä ole söpöä autoa ostamassa vaan teknisesti toimivaa ja itselleni sopivaa. 
Käyttäisitkö tuota myyntilausetta miesoletetulle?

Ja kävelin ulos. Olen niin pikkusieluinen nillittäjä, että en osta siitä liikkeestä minkäänmoista autoa.