Kolmen vuoden aamukampa


 Tilasin itselleni tämmöisen söpön kolmen vuoden kalenterin sieltä Kaikkien Huonojen Ihmisten-kaupasta, ihan tiettyä tarkoitusta varten.

Muutaman vuoden aikana olen huomannut itsessäni selkeästi sen, että olen alkanut jotenkin irrottautumaan työmaailmasta. Teen toki työni yhä täysillä siihen panostaen, lusmuilijaksi ei minun luonteellani pysty, mutta jotenkin duunista on tullut aina vain toisarvoisempaa.
Olen antautunut enemmän ja enemmän Oikean Elämän mahdollisuuksille ja zoomaillut suuntaan jos toiseenkin etsien ja kokeillen uusia asioita ja ajatuksia innolla.

Nykyään motivaatio  palkkatyölle on lähinnä kuukausipalkka, mikä on itselleni todella uusi tunne. Olen läpi elämäni valinnut mieluumin sellaisen  työn ja työympäristön, missä olen viihtynyt kuin työn mistä maksettu palkka on suurempi. 
Minusta töissä pitää olla kivaa!
Varsinkin parin vuoden takaisen uupumuksen jälkeen on mieltäni hiertänyt se, etten oikein viihdy työssäni ja työyhteisössäni. Mutta vaikka olenkin aivan mahdottoman taitava, osaava ja ihana ihminen, about kuusikymppisenä elämän realiteetti on se, että turha alkaa toista työtä hakea, ellei toimistomummoja enenevässä määrin aleta hakea.

Jaksamista helpottaa huimasti osatyökyvyttömyyseläke kolmipäiväisine työviikkoineen ja mahdollisuus yhteen etäpäivään viikossa, mutta lisäkicksit ovat aina tervetulleita ja siksi tämä "aamukampa"!



Kukkanen lokakuun ekalla päivällä vuonna 2028 on se "jouluaatto", jota kohti pompahdellaan innolla ja ilolla! 

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asunnon tyhjennystä

Kuva
 Olen nyt useampana iltana ajellut asunnolle, jonka vuokralainen otti ja lähti muille maille vierahille vuokriaan maksamatta ja "testamenttasi" maallisen irtaimistonsa minulle velkojensa kuittaamiseksi. Ahdistaa, on paha mieli ja en oikein tiedä mistä aloittaisin. Asuntohan on sievästi sisustettu ja yleisilmeeltään siisti, mutta asukkaan arjen hallinan retkahdus näkyy sitten pienissä asioissa. Kaikki astiat ja keittiötarvikkeet ovat tahmaisia ja selkeästi vain huuhtaistu jos sitäkään ennen kaappiin laittoa. Kaapeista löytyy mitä ihmeellisempiä eineitä ja pikku kärpäset pölähtelevät esiin, kun laatikoita ja pusseja perkaan. Ainoa mitä oikeastaan olenkin saanut tehtyä, on ruokatavaroiden jätteisiin pussittaminen ja astioiden peseminen astianpesukoneessa. Muuten olen istunut ja huokaillut.  Mitä sellaista voi tapahtua, että ihminen lähtee ja jättää  kaiken  jälkeensä? Ei se missään tapauksessa mitään kivaa ole kuitenkaan. Tämä tuskin ikinä selviää. Minun murheeni ja o...
Lue lisää

Vuokranantajan painajainen

Kuva
Kolmisen vuotta sitten sain ennakkoperintönä yhden isäni vuokra-asunnoista ja vuokralaisenkin siihen kaupanpäälle. Kymmenisen vuotta oli tämä rouva, kutsutaan häntä vaikka Almaksi, asustanut isäni vuokralaisena ja hoitanut vuokransa ongelmitta ja yhtä huolellisesti hän jatkoi asioiden hoitamista minunkin vuokralaisenani. Viime Lokakuuhun asti näin. Lokakuussa Alma alkoi soitella minulle neljäkin puhelua päivässä, katkaisten puhelun ennen kuin ehdin sanoa sanaakaan tai jos linja oli auki, puhui hän vain venäjää. Valitettavasti oma venäjän osaamiseni on jossain todella syvällä sisälläni, joten jouduin vain toistelemaan hänelle, että en puhu venäjää, lause jonka edelleen osaan venäjäksi! Alma on maksanut vuokransa kahdessa erässä, osan itse ja loput sitten Kelan asumistuella, mutta epäilen että tuo asumistuki on joko loppunut tai sitten mennyt muihin tarkoituksiin - vuokratililleni se ei kuitenkaan ole tullut. Venäjää puhuvan ystäväni tulkatessa saimme Alman kiinni puhelimitse, mutta sen ...
Lue lisää

Ensimmäinen viikko kissan kanssa

Kuva
 Viikko sitten lauantaina haimme karvakorvan kotiin ja neiti otti tilan haltuunsa niin kuin itseoikeutettu kuningatar tekee. Pikkupallero ei pelkää mitään, ei edes imuria ja robotti-imurimme Romppanen on hänen mielestään vain mielenkiintoinen seurailtava, ei sen kummempaa! Ajattelimme, että pentu ei älyäisi korkeaa, "päältäkäytettävää" kissanvessaa hetioitis ja ostimme pentuhiekkalaatikon ison vessan viereen. Mutta mitä tekee öttiäinen? Kierii ja hyppii pentulaatikossa ja kiipeää tekemään tarpeensa isoon kissavessaan. Hah. Meillä on käytössä siis vain iso hiekkis ja homma pelittää kuin unelma.  Pentu on syönyt koko ikänsä Latzia (kissojen Mäkkäriruokaa)  ja totuttaminen vähän korkealaatuisimpaan eväisiin on työn alla - sotken siis Latzia uusiin eväisiin ja vähän kerrallaan olemmekin edistyneet homman kanssa. Eläinlääkäri tosin totesi, että ei se märkäruoka ole edes tarpeen, jos kuivaruoka maistuu, juopahan sitten enemmän jos muuten on laiskanlainen nestettä nauttimaa...
Lue lisää