+50 Discossa (pitkällä introlla)

Olen aina ihmetellyt paria kokemaani ajattelumallia naiseudesta. 

Ensimmäisen kuriositeetin kohtasin tultuani äidiksi. 

Minulle oli itsestään selvää, ettei lapsen saaminen estäisi minua tekemästä samoja asioita mitä ennenkin olen tehnyt, jos niitä yhä halusin tehdä. Niinpä edelleenkin suloisen vauvelin äitinä halusin ja tunsin tarvetta viettää aikaa myös ulkona vauvakuplasta. Tyttäreensä umpirakastunut isä vietti mieluusti aikaa hänen kanssaan kun minä läksin ulos ystävieni kanssa syömään, elokuviin, ihan vain olemaan ja kauhistuksen hirvitys, TANSSIMAANkin läksin vaikka vielä imetin jälkeläistäni! 
Vietin tuohon aikaan aikaa IRCin kanavilla, kuten esim. #mammat, koska newbieäitinä oli mahtavaa kun löytyi vertaistukea samassa tilanteessa olevista naisista, joilta ilkesi arastelematta kysellä nolompiakin asioita. Neuvoja ja tsemppiä sai mihin kellon aikaan hyvänsä, kunhan tietokoneen vai napautti päälle. 
Mutta autavarjele, kun #mammoilla erehtyi mainitsemaan, kuinka kaipaa omaa aikaa ja oi kuinka onkaan kiva lähteä rimpsalle ystävien kanssa. Sillä sekunnilla tipahdin paarialuokkaan, koska ÄITIYShän on se maailman tärkein asia eikä ÄIDIKSI tultua enää halua/tarvitse/SAA haluta pinnallisia ja turhia kodin ulkopuolisia asioita.
Joopa joo, kukin taaplaa tyylillään, mutta tämä ajattelumalli kyllä pisti minut suuresti ihmettelemään! Paino sanalla ihmettelemään, ei muuttamaan omia tapojani tai ajattelumallejani.

Toisen vastaavan oloisen ihmetyksen aiheen kohtasin about nelikymppisenä.
Aloin päivitellä kahvitaukokeskusteluissa sitä, että kaikki vähän vanhemmille kuin parikymppisille tarkoitetut ravintolat sulkevat ovensa tai "uudistavat" itseään sopivaksi ikäryhmälle alle 30vee. Että minne pääsee yön selkään kaipaava aikuinen nainen tanssaamaan ja (ylä-)päätään  tuulettamaan?
Mitä sainkaan kuulla? 
- eihän kukaan aikuinen enää baareissa juokse
- mitä sinä sinne baariin, perheellinen nainen.? 
- mennyttä aikaa on party-party kun ikää tulee, mene sinä kotiin ja kudo sukkaa sohvannurkassa. 

Kudonhan minä niitä sukkiakin, mutta mitäs sitten kun sitä villasukassa pyörivää tanssivarvasta alkaa rankemmin kutitella? 
En osaa humppaavalssiatangoa, mutta rakastan tanssimista ja kyllähän minä siellä parikymppistenkin seassa voisin hillua tanssikenkäni sileiksi, paitsi että se sonta (pardon my french) mitä nykykuppiloissa soitetaan saa minut aggressiiviseksi ja siitähän ei hyvä seuraa jos alan päätäni aukoa nuorisolle...

 

Suuri oli siis riemuni, kun Helsingin reissulla törmäsimme +50 discon mainokseen. Ravintola Pörssin juhlatiloissa järjestettiin lauantana disco, jonne ei alle viiskymppisillä ollut asiaa, henkkarit tarkistettaisiin kaikilta!!
Sinne vei siis meidän +viiskymppisten Ruusujen tie lauantaina. Disco alkoi 19:00 ja meidän paikalle saapuessamme puolisen tuntia ovien aukeamisen jälkeen oli tanssilattialla jo täysi meno päällä. Toistan: PUOLI KAHDEKSALTA meno päällä.
Oiken sydän rinnassa herkistyi ja nuoruusmuistot tulvivat mieleen. Seiskalta avautuivat vakipaikan ovet ja siinä ei kauaa ehtinyt drinksuja imeskellä kun tanssilattialle jo askelet johtivat. Ilta loppui valomerkkiin puoli yksi joten aamulla sai suhtkoht kirkkain silmin herättyä vaikka nesteytyksestä olisikin tullut huoli pidettyä. 

Pörssi oli pullollaan ihmisiä ja ilokseni ennakkoajatukseni siitä, että paikalla ei olisi kuin naisia osoittautui täysin vääräksi, yksin tai porukassa tulleita miesoletettuja oli runsaasti, kuten myös pariskuntiakin. 
Musiikista piti huolen kaksi DJ:tä ja illan musiikkianti noudatti annettuja lupauksia "Pyrimme soittamaan monipuolisesti kansainvälistä discoon sopivaa hittimusiikkia eri vuosikymmeniltä. Iltaan kuuluu meneviä kappaleita niin -70, -80, -90, -00 luvuilta unohtamatta tämän päivän hittejä."  .

Ja kyllä me tanssittiinkin. Välillä oli pakko käydä hengittelemässä raikasta ilmaa, koska lämpötila nousi illan mittaan salissa huonosti lämmitetyn saunan lukemiin. Pörssissä on A-oikeudet, mutta aulassa oli ilmaiset vesiautomaatit, joista molempia hyödynsimme varsin kiitettävästi.  
Oh sweet pain, mikä ihanuus onkaan tanssista väsyneet jalat <3
Ilta päättyi sekin old style eli viimeisen puolen tunnin ajan soitettiin hitaita. 
Väki oli tuossa vaiheessa jo vähentynyt selvästi, mutta useampikin tanssihalukas miehenpuoli vaelteli salissa syynäillen tanssipartneritarjontaa. Siinä vaiheessa vaatimukset ovat monella jo selkeästi laskeneet, joten päädyimme mekin hieman pakoilemaan halukkaita tanssittajia. 
Biisit olivat kyllä iki-ihania, mutta koska suurimpaan osaan soitetuista slovareista oli leimautunut joku tietty ihminen tai tapahtuma, ei niitä voinut merkityksettömien ventovieraiden kanssa vääntää.

Yhden aikaan kävimme takit narikasta ja tilasimme Uberin millä huristimme hotellille. Hotellin kulmaan asemoituneesta Hesburgerista nappasimme vielä perinteisen "roskaruokayöpalan" matkaan ja riensimme nauttimaan sen huoneeseemme. 
Vatsa täynnä oli hyvä kellahtaa unille.