Itsensä pienentämisen vaikeus
Miten voikin olla näin mahdotonta fyysisen tomumajan pienentäminen? Liekö vaikutusta sisäisen itseni & psyykeni megalomaanisella koolla, mutta
v a i k e a a on.
Aika monta vuotta syyttelin vaihdevuosien vaikutusta, koska tämän asian vaikutuksesta sai lukea silmänsä kieroon kaikilta olemassaolevilta kanavilta ja mediasta muutenkin.
Vaihdevuodet on lusittu, mutta eipä ole homma helpottunut.
Sitten syyttelin lonkkamurtumaa ja sen aiheuttamaa liikuntarajoitusta.
Lonkka on kunnossa, mutta pehmusteet senkus paksunevat.
Ravintoterapeutin ohjeistuksen jälkeen ymmärsin, että minähän syön aivan liian vähän, en liikaa! Kroppa menee säästöliekille jne jne. Nostin siis kalorit minimiin siitä mitä Rt suositteli.
Hahahhaha, laihduinko? NO EN.
Nyt olen kaksi kuukautta jäsenöinyt nimeltä mainitsemattomassa tekoälypohjaisessa terveys- ja ravitsemussovelluksessa ja elänyt sen asettamien rajojen mukaan. Joka paikassa hehkutetaan kuinka se sovellus on satavarma apu tilanteessa kuin tilanteessa ja päätin luottaa (maksettuihin?) mainoksiin.
Paino ei ole tippunut, mutta eipä ole noussutkaan, vaikka oli synttäriputki, joulu ja uusi vuosi kaikki sudenkuopat toisensa jälkeen.
Että ehkäpä tämä pelittää, nyt kun arki asettuu eikä "ole pakko" herkutella koko ajan!
Voi Suttastiina, meitä painon kanssa taistelijoita on, kuten mummuni tapasi sanoa "kaks taikka kuus, mutta enemmän kun viis" . Et siis ole yksin, vaikka ei se varmaan paljon lohduta.
VastaaPoistaNäistä kiloista minäkin eroon haluaisin, mutta... lääkkeet! Ne on yksiä pirulaisia.
Vaikka kuinka yritän olla syömättä herkkuja, syöt terveellisesti, syödä vähän, syödä sopivasti, syödä kevyttä, syödä tavallisesti jne - niin ei vaan auta.
Tarkoitus ei ollut lytätä, anteeksi. Jatketaan taistelua - ensi jouluna ollaan sieviä ja siroja!
Voi eihän tuo ollut lainkaan "lyttäystä" - tuo minun uskoni tähän äppiin oli pikkasen ironialla kuorrutettu - joulukuun herkuttelut tuhosi jumalaton närästys, ei asiasta valaistuminen :D
PoistaMinä vedin juhannuksen alla sellaset suklaaöverit, että en saanut närästykseltä ja sappinesteiden nieluun nousemiselta nukuttua. Päätin silloin lopettaa suklaan syömisen ja olen onnistunut. Näiden kuukausien aikana olen syönyt yhteensä, leivokset ja keksit mukaan lukien, syönyt ehkä yhden suklaalevyn verran suklaata.
PoistaMuuta karkkia kyllä, mutta enempi kohtuudella kuin ennen.
Suklaa ei tuota muutenkaan ongelmia, edes yksi hyvä asia, mutta ne JUUSTOT! Suolaiset herkut ovat mulle se kompastuskivi.
PoistaJoskus se kuulema voi oikeasti olla kiinni siitä psyykkeestä. Pitäisi oppia rentoutumaan ja etenemään ilman stressiä siitä, putoaako paino vai ei, mutta helppoahan se on sanoa. Kun pää on jumittunut ajattelemaan tietyllä tavalla, ei siitä tavasta noin vain eroon pääse.
VastaaPoistaTäytyy muuten sanoa, että vaihdevuosilla pelottelu on niin suurta, että siksi minäkin ajattelen tätä nyt meneillään olevaa painonpudotusta "viimeisenä mahdollisuutena". Esivaihdevuodet ovat jo menossa ja pelkään, että kaikki pelottelut toteutuvat, enkä saa enää painoa laskemaan, jos odotan yhtään kauemmin. Pelottelun sijaan pitäisi naisille kertoa siitä, että vaihdevuodet eivät tarkoita sitä, ettei painonpudotus onnistu. Haasteita voi olla enemmän, mutta edelleen se onnistuu.
Sinulla meni joulukuu paljon paremmin kuin minulla. Se, että sait pidettyä painon ennallaan on minun silmissäni mieletön suoritus, kun itse puputin ruokaa kuin vähäpäinen! Kyllä se paino siitä vielä putoaa ja voi pudota hyvinkin nopeasti sitten, kun keho tajuaa päästää irti. Tsemppiä!
Minä kaipaan edelleen 1999 vuoden Painonvartijoiden Points-systeemiä (harmi kun muutossa tuhosin vanhat matskut), jonka avulla oli todella helppo homma pudottaa painoa! Ja ryhmässä paino putosi niin 20-, kuin 60-vuotialta tasaista tahtia. Mulla pelittää ehkä parhaiten tuollaiset selkeät rajat, mutta vapaus itse valita mitä niiden rajojen sisässä syö. Kalorien laskeminen pistää minut syömään liian yksipuolisesti, ja tuntuu muutenkin että se 500 kalorin vähennys ei tunnu missään.
Poista