Minä olen taikauskoinen. En sillä tavoin, että mustat kissat hetkauttaisivat muuten kuin totaalisella suloisuudellaan tai etten tikapuiden alta saattaisi kävellä, mutta muuten varsin estotonta/rajatonta elämääni rajoittamaan on asettunut erinäisiä juttuja jo hamasta lapsuudesta asti.
Tässä pari pakkojuttua, joita olen noudattanut suurinpiirtein taaperosta asti:
Leipä ei ikinä-koskaan-milloinkaan saa olla pöydällä pohja ylöspäin. Ei ikinä!
Jos limppu nurinperin leipäkoriin jäisi, niin pian olisi torppa hunningolla ja koti alta katoaisi. Ihan joutuisimme mierontielle ja elämästä kurjaa tulisi.
Suolapurkin pitää vaihtaa käyttäjää pöydän pinnan kautta. Aina.
Jos suoraan pyytäjän kätehen sen asettaa niin siinä meni se ystävyys/rakkaus/yhteishenki. Pelkkää riitaa ja epäsopua tipahtaa onnettomien osaksi ja tiet iäiseksi erkanevat!
Myöskään mitään terä-asetta ei terä edellä saa toiselle ojentaa, ettei mene sukset ristiin tai suhde katkolle!
Jos erehdyn jinxaamaan mitä hyvänsä, niin kyllähän puuta koputtelen ja nopsaan. Jos ei muuta puuta lähellä niin, napauttelen omaan otsaan.
Tämä postausaihe tuli mieleeni tiistaina, kun jo useamman päivän lahnana makaamisesta huolimatta ei olo alkanut korjaantua.
Syypää asiaanhan oli tietenkin perjantaiselta sairaalareissulta ranteeseeni jäänyt nimipanta, mikä potilaille aina käteen kiepaistaan. Irroitin sen heti perjantai-iltana kotiuduttuani ja olin "kauhuissani" kun se kotiin matkasi - nimittäin sääntöhän on, että mitään mitä sairaalasta saa, ei kotiin voi tuoda tai mitään mitä sinne sinulle tuodaan ei sairaalaan saa jättää, ettei tarvitse palata palauttamaan tai mukaansa hakemaan!
Olin kuitenkin perjantaina sen verran huonossa hapessa, ettei heti lähdetty takaisin ajamaan, mutta tiistaina sitten vetäisin kotiasun päälle untuvatakin, jalkaan huopatossut ja ilmoitin suuren ilon Turjakkeelle, että kuskiksi pääsee hän tälle toiviomatkalle.
Ajeltiin Tikkikselle ja minä kipaisin pudottamassa rannekkeen sairaalan roskakoriin.
Paraneminen alkaa satavarmasti!
Onko sinun riesanasi/ilonasi joitain uskomuksia, joita on vain ihan pakko noudattaa?
Leipä pitää olla aina oikein, jos on nurinpäin, vie se leivän talosta.
VastaaPoistaLaukkua/kassia ei laiteta koskaan lattialle, se vie rahat ja kaikki.
Kynnyksen yli ei kätellä. Eikä halata.
Noista pidän kiinni, teräaseet annan aina kahva edellä mutta siihen ei liity muuta kuin jonkinlainen kohteliaisuus, kai.
Jonkinlainen pakkomielle kai on se, että kaupungissa en koskaan astu kaivonkansien päälle, en minkäänlaisten. Putoan ihan varmasti.
Kaivonkannet on kyl vaarallisia.
PoistaEi ole riesaksi asti tästä, mutta jos aamulla kellon soidessa liian aikaisin manaan, että "En halua herätä!", täytyy nopeasti lisätä, että "vielä". En usko edes mihinkään korkeampiin voimiin, mutta tuota lausumaa en toivo minkään tai kenenkään ottavan kirjaimellisesti. Ihan hölmöä kyllä! 🙄😄
VastaaPoistaAi kamala, nyt tuo kyllä jää repertuaariin!
VastaaPoista