"Suttastiina"

 Eput laulaa "kun minä olin nuori poika.." ja sitä mukaellen minä nyt kirjoitan "kun minä olin nuori tyttö..."

Äitini oli ennen Alzheimeria Maailman Siistein (ja siivoushulluin) Ihminen. Kotikotona asustaessa siivosin, järjestelin, pölytin ja pidin tavarat oikeilla paikoillaan omasta mielestäni viimeisen päälle ja suorastaan neuroottisesti, koska vanhempiaanhan pitää kunnioittaa ja äidin normeja noudattaa, mutta ehei, väärin ajattelin!  
Ei ollut huone koskaan tikissä ja muutenkin oli pientä huomauttamista yhdessä jos toisessa tekemisessäni. Näiltä ajoilta on perua nickini Suttastiina. 

Suttastiinaksi äitini minua nimittäin kutsui varsin ahkerasti, koska hänen mielestään nyt olin hiukkasen sotkuisasti elelevä vaikka "parhaani" tein (no en kyllä aina tehnyt). Olin suorastaan loukkaantunut tuosta kutsumanimestä, koska mielestäni pidin paikat ojennuksessa, mutta jotenkin nimitys jäi vain elämään. Nettiympyröissä olen ollut juurikin Suttastiina, Suttastii, Suttas tai lyhimmilään Sutta - eihän nimi naista pahenna, jos nainen ei nimeä.

Astuin äsken työhuoneeseeni ja pysähdyin katsomaan ympärilleni. Hitto vie, miehän todellakin olen Suttastiina! Vai mitäpä olette mieltä "siististä" työhuoneestani :D




 

Kommentit

  1. Ranja20. marraskuuta 2025 klo 10.58

    Hauska kuulla nimen historiasta! 😊 Ja hauskaa, että tänne oli kertynyt jo monta tekstiä luettavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suttastiina21. marraskuuta 2025 klo 8.37

      Ajattelin kehitellä rutiinin kirjoitella vaikka lyhkäisempiäkin postauksia , josko luetuista kirjoistakin olisi helpompi tehdä lyhkäisiä ajatelmia. Saisi itselleenkin muistinvirkistystä siltäkin saralta.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asunnon tyhjennystä

Kuva
 Olen nyt useampana iltana ajellut asunnolle, jonka vuokralainen otti ja lähti muille maille vierahille vuokriaan maksamatta ja "testamenttasi" maallisen irtaimistonsa minulle velkojensa kuittaamiseksi. Ahdistaa, on paha mieli ja en oikein tiedä mistä aloittaisin. Asuntohan on sievästi sisustettu ja yleisilmeeltään siisti, mutta asukkaan arjen hallinan retkahdus näkyy sitten pienissä asioissa. Kaikki astiat ja keittiötarvikkeet ovat tahmaisia ja selkeästi vain huuhtaistu jos sitäkään ennen kaappiin laittoa. Kaapeista löytyy mitä ihmeellisempiä eineitä ja pikku kärpäset pölähtelevät esiin, kun laatikoita ja pusseja perkaan. Ainoa mitä oikeastaan olenkin saanut tehtyä, on ruokatavaroiden jätteisiin pussittaminen ja astioiden peseminen astianpesukoneessa. Muuten olen istunut ja huokaillut.  Mitä sellaista voi tapahtua, että ihminen lähtee ja jättää  kaiken  jälkeensä? Ei se missään tapauksessa mitään kivaa ole kuitenkaan. Tämä tuskin ikinä selviää. Minun murheeni ja o...
Lue lisää

Vuokranantajan painajainen

Kuva
Kolmisen vuotta sitten sain ennakkoperintönä yhden isäni vuokra-asunnoista ja vuokralaisenkin siihen kaupanpäälle. Kymmenisen vuotta oli tämä rouva, kutsutaan häntä vaikka Almaksi, asustanut isäni vuokralaisena ja hoitanut vuokransa ongelmitta ja yhtä huolellisesti hän jatkoi asioiden hoitamista minunkin vuokralaisenani. Viime Lokakuuhun asti näin. Lokakuussa Alma alkoi soitella minulle neljäkin puhelua päivässä, katkaisten puhelun ennen kuin ehdin sanoa sanaakaan tai jos linja oli auki, puhui hän vain venäjää. Valitettavasti oma venäjän osaamiseni on jossain todella syvällä sisälläni, joten jouduin vain toistelemaan hänelle, että en puhu venäjää, lause jonka edelleen osaan venäjäksi! Alma on maksanut vuokransa kahdessa erässä, osan itse ja loput sitten Kelan asumistuella, mutta epäilen että tuo asumistuki on joko loppunut tai sitten mennyt muihin tarkoituksiin - vuokratililleni se ei kuitenkaan ole tullut. Venäjää puhuvan ystäväni tulkatessa saimme Alman kiinni puhelimitse, mutta sen ...
Lue lisää

Ensimmäinen viikko kissan kanssa

Kuva
 Viikko sitten lauantaina haimme karvakorvan kotiin ja neiti otti tilan haltuunsa niin kuin itseoikeutettu kuningatar tekee. Pikkupallero ei pelkää mitään, ei edes imuria ja robotti-imurimme Romppanen on hänen mielestään vain mielenkiintoinen seurailtava, ei sen kummempaa! Ajattelimme, että pentu ei älyäisi korkeaa, "päältäkäytettävää" kissanvessaa hetioitis ja ostimme pentuhiekkalaatikon ison vessan viereen. Mutta mitä tekee öttiäinen? Kierii ja hyppii pentulaatikossa ja kiipeää tekemään tarpeensa isoon kissavessaan. Hah. Meillä on käytössä siis vain iso hiekkis ja homma pelittää kuin unelma.  Pentu on syönyt koko ikänsä Latzia (kissojen Mäkkäriruokaa)  ja totuttaminen vähän korkealaatuisimpaan eväisiin on työn alla - sotken siis Latzia uusiin eväisiin ja vähän kerrallaan olemmekin edistyneet homman kanssa. Eläinlääkäri tosin totesi, että ei se märkäruoka ole edes tarpeen, jos kuivaruoka maistuu, juopahan sitten enemmän jos muuten on laiskanlainen nestettä nauttimaa...
Lue lisää