Pastataivaassa aka visiitti Pasteria Sorrentossa Kuopiossa

 Ajettiin perjantaina Kuopioon - T. sai minulta joululahjaksi liput Eppujen akustiselle jäähyväiskeikalle majoituksen kera ja sen lisäksi Kuopiossa oli myös muutama autoyksilö koeistuttavaksi. Kaksi (baari?)kärpästä samalla iskulla!

Majoituimme Puijonsarveen ja huone oli ihan basic-kiva, mitä nyt vuode oli parivuode eikä twin, joten ounastelin unetonta yötä. Mutta yksi yö sinne tai tänne, ei mitään väliä.


Heitettyämme tavarat huoneeseen päätimme lähteä syömään ennen keikkaa, että T:n ongelmasuolisto ehtisi toimia ja hänkin saisi keikasta nauttia syöksymättä välillä miestenhuoneen puolelle. Molempien teki mieli pastaa ja niinpä tepastelimme varsin vilpoisessa säässä

Pasteria pitää majaa sataman äärellä, aivan upeassa historiallisessa Raninin Myllyn rakennuksessa ja sekä tunnelma, että asiakaspalvelu on huippuluokkaa. Ja se pasta!!!


Olemme tehneet kokonaisia kesälomareissuja etsien Suomen Parasta Pastaa ja useammin pettyneet kuin ilahtuneet. Vuosien ja satojen maistelujen jälkeen olemme vain kolmessa paikassa syöneet pastaa, joka ylittää itse tekemämme aterian.

Pasteria Sorrento neljäntenä kiilasi itsensä jaetulle ykkössijalle ensimmäisestä haarukallisesta.
Pasta oli taivaallista. 

Tuorepasta tehdään omassa Pasta Labissa ja kastikkeissa mahtavine makukomboineen maistuu tarkkaan mietityt kokonaisuudet. 

Itse söin linguine-pastaa kermaisella tomaatti-jättikatkaraju-ndujalla-simpukkakastikkeella ja 
vaikka en ole suurin simpukkafani, niin imeskelin simpukoiden kuoretkin kahteen otteeseen, koska en halunnut menettää pisaraakaan ihanaa makua. Ja simpukat olivat meheviä, eivät sellaisia kumisia palleroita, mitä yleensä olen saanut eteeni. Jos olisin "ilennyt", niin olisin nuollut lautasen, enkä kyllä tiedä oliko se yhtään vähemmän noloa, että sormella vedin viimeisetkin kastikkeet lautaselta...

T. valitsi Tryffeli-ricottajuustotäytteisiä ravioleja savuporolla, herkkutateilla ja kermakastikkeella. Hänen ruoka-aineallergiansa otettiin ylös ilman sen isompia naamanmutristeluja eikä tarjoilija palannut hetken päästä kertomaan miksi juuri tätä annosta ei hän voi syödä. Eli allergiat pystyttiin huomioimaan "huomiotta".
Savuporokastike oli todella maukasta ja hei, voiko tryffeli-ricotta-yhdistelmä olla muuta kuin täydellistä?

Ravintolassa tarjotut viinit ovat heidän itse maahantuomiaan ja komppasivat oivasti ruoka-annoksia - annoin tarjoilijalle vapaat kädet valita sopiva viini ja se osuikin nappiin.

Jälkiruokaa en itse jaksanut syödä, mutta T. otti pienen annoksen whisky-jäätelöä ja kyllähän minäkin siitä lusikallisen sain. Nam. 

Ei lämpimät vaan suorastaan tuliset suosittelut tälle ravintolalle. 

PS: Ne muut "parhaat pastapaikat" ovat olleet:
* Tampereella Ristorante Pulcinella 
* Helsingissä Makaronitehdas
* Oulussa Ravintola Toscana 

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Asunnon tyhjennystä

Kuva
 Olen nyt useampana iltana ajellut asunnolle, jonka vuokralainen otti ja lähti muille maille vierahille vuokriaan maksamatta ja "testamenttasi" maallisen irtaimistonsa minulle velkojensa kuittaamiseksi. Ahdistaa, on paha mieli ja en oikein tiedä mistä aloittaisin. Asuntohan on sievästi sisustettu ja yleisilmeeltään siisti, mutta asukkaan arjen hallinan retkahdus näkyy sitten pienissä asioissa. Kaikki astiat ja keittiötarvikkeet ovat tahmaisia ja selkeästi vain huuhtaistu jos sitäkään ennen kaappiin laittoa. Kaapeista löytyy mitä ihmeellisempiä eineitä ja pikku kärpäset pölähtelevät esiin, kun laatikoita ja pusseja perkaan. Ainoa mitä oikeastaan olenkin saanut tehtyä, on ruokatavaroiden jätteisiin pussittaminen ja astioiden peseminen astianpesukoneessa. Muuten olen istunut ja huokaillut.  Mitä sellaista voi tapahtua, että ihminen lähtee ja jättää  kaiken  jälkeensä? Ei se missään tapauksessa mitään kivaa ole kuitenkaan. Tämä tuskin ikinä selviää. Minun murheeni ja o...
Lue lisää

Vuokranantajan painajainen

Kuva
Kolmisen vuotta sitten sain ennakkoperintönä yhden isäni vuokra-asunnoista ja vuokralaisenkin siihen kaupanpäälle. Kymmenisen vuotta oli tämä rouva, kutsutaan häntä vaikka Almaksi, asustanut isäni vuokralaisena ja hoitanut vuokransa ongelmitta ja yhtä huolellisesti hän jatkoi asioiden hoitamista minunkin vuokralaisenani. Viime Lokakuuhun asti näin. Lokakuussa Alma alkoi soitella minulle neljäkin puhelua päivässä, katkaisten puhelun ennen kuin ehdin sanoa sanaakaan tai jos linja oli auki, puhui hän vain venäjää. Valitettavasti oma venäjän osaamiseni on jossain todella syvällä sisälläni, joten jouduin vain toistelemaan hänelle, että en puhu venäjää, lause jonka edelleen osaan venäjäksi! Alma on maksanut vuokransa kahdessa erässä, osan itse ja loput sitten Kelan asumistuella, mutta epäilen että tuo asumistuki on joko loppunut tai sitten mennyt muihin tarkoituksiin - vuokratililleni se ei kuitenkaan ole tullut. Venäjää puhuvan ystäväni tulkatessa saimme Alman kiinni puhelimitse, mutta sen ...
Lue lisää

Ensimmäinen viikko kissan kanssa

Kuva
 Viikko sitten lauantaina haimme karvakorvan kotiin ja neiti otti tilan haltuunsa niin kuin itseoikeutettu kuningatar tekee. Pikkupallero ei pelkää mitään, ei edes imuria ja robotti-imurimme Romppanen on hänen mielestään vain mielenkiintoinen seurailtava, ei sen kummempaa! Ajattelimme, että pentu ei älyäisi korkeaa, "päältäkäytettävää" kissanvessaa hetioitis ja ostimme pentuhiekkalaatikon ison vessan viereen. Mutta mitä tekee öttiäinen? Kierii ja hyppii pentulaatikossa ja kiipeää tekemään tarpeensa isoon kissavessaan. Hah. Meillä on käytössä siis vain iso hiekkis ja homma pelittää kuin unelma.  Pentu on syönyt koko ikänsä Latzia (kissojen Mäkkäriruokaa)  ja totuttaminen vähän korkealaatuisimpaan eväisiin on työn alla - sotken siis Latzia uusiin eväisiin ja vähän kerrallaan olemmekin edistyneet homman kanssa. Eläinlääkäri tosin totesi, että ei se märkäruoka ole edes tarpeen, jos kuivaruoka maistuu, juopahan sitten enemmän jos muuten on laiskanlainen nestettä nauttimaa...
Lue lisää