Omakotitaloasujat, tehän tiedätte sen alueen joka ulottuu omasta aidasta ajotien varteen? Joka on siis kaupungin/kunnan omistamaa, mutta asujan vastuulle jää ruohonleikkaus ja siistinä pitäminen?
Meidän kotimme on kadun viimeinen talo ja tontti rajautuu kahdelta sivulta metsään, yhdellä tonttia rajaa naapurin kanssa yhteinen orapihlaja-aita ja yhdellä sivulla on sitten tämä ylläpidettävä, mutta ei oma alue.
Jotenkin se onnistuu ärsyttämään minua, että meidän tulee pitää alue siistinä, mutta pykälien mukaan emme saa siihen kolata esim. lumia talvella!
Ihan yks hailee, tottakai minä sille alueelle ajoluiskan lumet kolaan ja kaikkea muutakin alueelle kehittelen...
Joskus säännöt ovat kuin luotuja kierrettäviksi, niin tämäkin:
"Liikenneturvallisuuden vuoksi tällä alueella olevat istutukset, pensasaidat tai rakennelmat eivät saa ylittää 1,1 metrin korkeutta, jotta kuljettajien näkyvyys tiealueelle säilyy esteettömänä."
Tai eihän tämä mitään sääntöjen kiertämistä ole, koska eihän näistä kukkasipuleista nousevat kukkaset mitään jättiläisiä ole, pieniä ja sieviä vain. Eli ihan pienenpientä kapinointia sääntöjä vastaan vain. Kurppa-anarkiaa!
Tänä syksynä viimein ostin itselleni puutarha-apurin, jota aikaisemmin olen vain epäillen katsellut, että
"eihän tuosta nyt mitään apua",
"taas yks ei-toimiva apuväline",
"höpö-höpö, kyllä ne sipulit maahan saa ihan perinteisesti kaivamalla".
Mutta niin tuo SIPULINISTUTIN vain tarttui käteen Prisman puutarhaosastolta.
Ostin samalla 90 kukkasipulia, vaikka niitä samoja oli jo varastossa satakunta.
Sipulinistutin pääsi oitis tositoimiin, kun sateettoman päivän aamuna päätin kaikki pari sataa sipulia könytä maan alle. Just sille postauksen alussa mainitulle tiealueelle.
Ja siis olipas kuulkaas HELPPOA hommaa! Kerrankin kädessä oli apuväline, joka oikeasti helpottaa kyseessä olevaa toimintaa.
Se oli yks hujaus kun kaikki 200 sipulia oli istutettu sinne ja tänne ja tuonne.
Nyt on mitä odottaa ensi keväänä.
Toki aina on mahdollista että talven aikana vyöryy paikalle pelottava myyräarmeija ja tekee tyhjäksi työpanokseni syömällä joka ainoan lupauksen kevään loistosta.
Pidetään hei kaikki peukkuja että myyränperkeleet pysyvät poissa!
Täällä oli muuttaessamme aivan järkyttävä tuoksuvatukkopöheikkö tontin puolelta melkein kadulle asti. Se ei ollut edes nätti kuin kuukauden ajan keskikesällä, joten soitin kunnanpuutarhurille ja kysäisin, voinko hävittää kaikki pois ja tehdä kivikkorinteen tilalle. Lupa heltisi ja kävivät vielä hakemassa kaivetut juurakotkin pois, ettei tarvinnut edes itse viedä jäteasemalle. "Vähän" olen laajentanut sitä rinnettä varsinaiselle kadun pään nurmialueelle kylvämällä ja istuttamalla sekalaisen valikoiman perennoja ja niittykasveja. Kevätesikkoa, kevättähtiä ja laukkoja sinne on kylväytynyt ihan omin avuin. Paljon parempi se on nyt kuin poutakausina kulottuva nurmikko ja hyönteiset kiittävät. Eikä tarvitse päristellä ruohonleikkurillakaan kuin kerran tai kahdesti ennen talven tuloa ja sekin vain siksi, ettei peltomyyrille jäisi piilopaikkoja. Samalla kadulla erään toisen pihan kohdalla on kevätesikkoa ja posliinihyasintteja. Sekin näyttää keväällä todella kauniilta. Meitä tylsien pientareiden ja harmaiden alueiden kaunistajia on siis enemmänkin.
VastaaPoistaToivotaan, että myyrät eivät huomaisi istutuksiasi. Parisataa kukkasipulia on jo sellainen määrä, että siitä syntyy näyttävä kukkaniitty keväällä. Kukkasipulinistutinta en ole vielä tullut hankkineeksi. Saan nuo kaikki seitsemän ostamaani kukkasipulia kaivettua vaikka lusikalla maahan, jos kaikki lapiot ovat hävinneet.
Oi kivikkorinne kuulostaa ihanalle!
PoistaMyyrät on täällä kyllä ajoittain aikamoinen riesa - kun 2020 muutettiin ja sain ison pihan mitä myllätä, istutin ekana syksynä KAHDEKSANSATAA kukkasipulia...ja kun lumien sulettua paljastui myyrien talviorgioiden jäljet, mie ihan oikeasti ITKIN! Olisiko sieltä multakasojen ja -käytävien raoista noussut ehkä tusina kukkasta.