Vaikka lukeminen/kuuntelu on ihanaa, niin kun on koko ikänsä sitä turbovaihteella tehnyt, on harvinaista herkkua löytää kirjoja, jotka oikeasti sykähdyttävät. Niinpä noista 24 kirjastakaan ei nouse erottumaan kuin nämä muutamat:
Minna Härmä: Loma
tämä oli lukupiirimme huhtikuun kirja ja mikä kirja se olikaan. Raastavan todentuntuisen kammottava kertomus ylisuorittavan äidin lomailusta 3 lapsen ja puolison kanssa.
Sain ihottumaa lukiessani kirjaa ja kiemurtelin tuskissani mitä pitemmälle kirja eteni. Aivan järkyttävän karsea "loma" tällä perheellä ja menin kyllä niin tunteella mukaan, että oksat pois. Teki mieli potkia kirjan tossukka kertoja-äitiä ja viskoa isähahmoa terävillä kivillä sekä pistää penskatrio ojennukseen perusteellisesti.
Susanna Makaroff: Piiri pieni pyörii
30 vuotta sitten 15 vuotias isäänsä pelkäävä Karen keksi hätävalheen, jonka yhtenä seurauksena katosi pienestä rivitaloyhteisöstä nuori poika.
Nykyhetkessä Karen on Suomen ulkoministeri, joka suunnitelmissa on tulevaisuudessa olla Suomen presidentti, mutta nuoruuden muistot eivät pysy pinnan alla.
Hyvinkin sisäsiittoiseen rivitaloyhtiöön muuttaa journalisti Anna Meri perheineen ja ilmapiiri muuttuu aina vain nihkeämmäksi, kun Anna alkaa reagoida asunnon sisäilmaan ja haluaa tutkia asiaa.
Menneisyys avautuu takautumina ja nykypäivän rumba on aikamoista, ihmisluonnosta paljastuu kaikenmoista ja tarina pistää miettimään mitä itse olisi valmis tekemään itsensä ja läheistensä takia.
Laura Sola: Sadannella sivulla kuolee koira
Hervoton, ei liian vakavasti otettava kertomus työttömästä Ellasta, joka voitettuaan kymmeniä miljoonia Eurojackpotissa löytääkin suunnan ja merkityksen elämälleen mielenkiintoisesta suunnasta. Ella päättää parantaa maailmaa murhauttamalla ökyrikkaita joiden moraalissa on reippaasti parantamisen varaa.
Ei tiukkapipoisille.
Emma Alftan: Syteen tai saveen
Tästä kirjasta jäi mieleen eniten varsin perusteellisehkosti selostettu saventyöstäminen ja sen välineet. Keramiikka tuntui päähenkilöltä ja siinä sivussa räpeltävät henkilöt jäivät sivuosiin.
Joku tässä kirjassa kuitenkin kutkutti ja jään odottelemaan jatko-osia.
Markku Haussila: Miehet joita luulin rakastaneeni
Ehdottomasti huhtikuun upein lukukokemus.
Miten voikin jokin mikä on niin rumaa ja rosoista olla niin koskettavaa ja ajatuksia & tunteita herättävää. Ja niin hiton hienosti kirjoitettu!
Pari lehtijuttua: ykkönen, kakkonen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti