maanantai 26. tammikuuta 2026

Uusi vuokralainen

 Marraskuun alusta jatkunut perseily vuokra-asunnon kanssa on viimein loppu. Asunto on tyhjennetty, tilat viimeisen päälle siivottu ja uusi vuokralainen allekirjoitti sopparin viime viikolla.
Takuuvuokra tipahti tilille lauantaina ja sunnuntaina teimme sisäänmuuttotarkastuksen vuokralaisen kanssa ja luovutin hänelle kaksi avainta.

Että voi olla helpottunut olo!

Ei enää töiden jälkeen ja vapaapäivinä pakkoreissuja raivaamaan tavaroita.
Ei enää iltoja odottamassa mahdollisia hakijoita Facessa ilmaisena jakamilleni tavaroille.
Ei enää keikkoja milloin millekin kierrätyspisteelle viemään nyssyköitä ja pussukoita täynnä vaatteita, liinavaatteita, verhoja. 
Ei enää yhtään viestiketjua "av,yv, tuotko tänne, en pääsekään hakemaan, tulen ehkä huomenna tai ensi kesän keskiviikkona tai en milloinkaan, mitä en tietenkään ilmoita".

Olen vapaa.

Ja minulla on vuokralainen.
 

keskiviikko 21. tammikuuta 2026

Koeajolla

 Kävin sitten koeajamassa sen Peugeot 208 mistä edellisessä postauksessa mainitsin.

Sovin koeajosta autoliikkeen chatissä, automyyjä oli jostain muusta toimipisteestä kuin Joensuu, mutta hän iloisesti totesi, että kaikki he ovat samalla firmalla töissä ja hänpä ilmoittaa Joensuuhun, että ottavat auton lämpimään ja tekevät koeajopaperit valmiiksi.

Koeajo oli sovittu alkavaksi perjantaille kello 12:00.

Olin autoliikkeen pihassa kymmentä vaille 12 ja kas, Peugeot oli lumenpeittämänä parkissa. Tuli vähän sellainen olo, että koska paikalliselle myyjälle ei olisi provikkaa tulossa, niin vähätpä väliä koeajopyynnöistä.
Askelsin sisälle ja kerroin ensimmäiselle vastaantulevalle myyjälle tulleeni etukäteen sovittuun koeajoon, mutta auto oli pihassa jäisenä edelleen. 

Ai viestiä laittanut joku?
Näitä viestejä tulee sähköpostiin niin paljon, ettei niitä ehdi lukemaan.
-
miksi heillä sitten on käytössä kommunikointiväline, joka ei toimi? 

- ajetaan auto tähän halliin niin äkkiä se sulaa.
Juu niin varmaan tekee, mutta entäpä jos mulla ei olisi sitä äkkiäkään aikaa odotella? Tällä kertaa oli aikaa ja pääsin liikenteeseen reilun vartin jälkeen.

Peugeot oli mukava ajettava, kulki tasaisesti, kiihtyi tarpeeksi rivakasti ja istuimen sai säädettyä juuri hyvänlaiseksi omille ulokkeille. Huollot oli tehty ajallaan ja jakohihna vaihdettu niin että seuraavaan vaihtoon aikaa 40k kilometriä. Kaikin puolin toimiva paketti siis.

Mutta. Vaikka en ole kuin 175cm niin auto oli varsin matala - istumaan mennessä jouduin kumartumaan reilusti etten päätäni löisi ja ylösnousu autosta oli hiukka hankalaa. Ja koeajopäivänä nivelet olivat hyvässä kunnossa. Huonona päivänä ja joskus tulevaisuudessa en välttämättä autosta omin avuin ulos pääsisi. 

Joten päätin miettiä asiaa vielä hetken vaikka toisaalta teki mieli tehdä kaupat heti. Kyllä Peugeotista olisi minulle autoa seuraavaksi 20 vuodeksi :D

Mutta sitten tuli "kuolinisku".

Palautin avaimen myyjälle ja sanoin miettiväni vielä, auto oli kyllä tekniikaltaan ja ajettavuudeltaan ok, mutta...

ja se myyjä kumartui minua kohti ja makea hymy kasvoillaan lausui sanat:

Onhan se kyllä niin SÖPÖ!

Voi v*ttu.

Totesin, että en minä ole söpöä autoa ostamassa vaan teknisesti toimivaa ja itselleni sopivaa. 
Käyttäisitkö tuota myyntilausetta miesoletetulle?

Ja kävelin ulos. Olen niin pikkusieluinen nillittäjä, että en osta siitä liikkeestä minkäänmoista autoa.

torstai 15. tammikuuta 2026

Autokuume taas vaihteeksi

 Autokuume päällä eikä edes vielä kevät!! Jo on maailmankirjat sekaisin.


Osansa asialla on ehkä sillä että joulukuussa rakas Marttani jätti minut tienpäälle KAKSI kertaa ja korjaukseen solahti kevyesti viitisen sataa euroa.

Viimeisen vuoden aikana vanhan rouvan fixaukseen on uponnut melkein tonni - se olisi jo ihan kiva eka käsiraha uuteen käytettyyn autoon. Toisaalta sitten mietin, että Marttaa on nyt laitettu niin paljon, että eihän siinä ole enää mitään lisää korjattavaakaan...

Kummasti kuitenkin viihdyn autotalli.comissa ja nettiautossa ja luen autotestejä ja tutkiskelen eri automerkkien tyyppivikalistoja jne.

Automakuni on hiukka omituinen, näin ainakin suurin osa miespuolisista ystävistäni tuppaa kommentoimaan. En ottaisi ilmaiseksikaan BMWtä tai Audia, Mersustakin vain jonkun vanhan luonteikkaan mallin, en näitä uusia tylsyyksiä. Ja automaattivaihteistoakin inhoan!
Eli joku manuaalivaihteistoinen Rapea Ranskalainen tai Ilmeikäs Italo saa sydämeni pamppailemaan ja ostohousuni kostumaan!

Tällä hetkellä käyn useamman kerran päivässä kuolaamassa neljää kuljinta:
* 208 Peugeot Active Pure Tech 100
* Fiat Panda TwinAir 90hv 4x4
* Renault Captur
* Citroen C3 PureTech 82

Oijoi.

Huomenna menen koeajamaan tuon Peugeotin.



maanantai 12. tammikuuta 2026

Asunnon tyhjennystä, vol 2

 nyt alkaa näkyä jo valoa tunnelin päässä! 


Muutaman kerran järjestin kotikirpparin ja sain vähän tavaraa liikenteeseen, ilmaiseksi jaettuna tavaraa lähti vähän enemmän, mutta kun sitä alkujaan oli niin paljon, hommaa riittää.

Viikonloppuna pussitimme kaikki vaatteet ja veimme kierrätykseen. Niitä tuli yhteensä 21 todella pulleaa pussillista. Uffilla on nyt mistä myydä isokokoisille, laatutietoisille ja vähän ehkä ikääntyneimmille naisoletetuille!


Sovin yhden jokapaikan höylän kanssa urakkakeikasta tulevalle tiistaille. Hän vie asunnosta sohvat, sängyn, kirjahyllyn, taittopöydän + muutaman lipaston varsin edullisesti. Ei tarvitse kantaa itse eikä maksaa kaatopaikkakuluja. Olen huojentunut.


Keittiöön olen kasannut roskia, ei-kierrätykseen kelpaavia ja vielä haettavia tavaroita. Ensi viikonlopun korvamerkkasin perheelle yhteistoiminnaksi, eli vuokraamme peräkärryn ja viemme jäljelle jääneet tavarat ja roskat kaatopaikalle. Ja tyhjennämme kylmävaraston sekä häkkivaraston saman kyytiin. 


Sen jälkeen päästään tekemään loppusiivous ja toivon mukaan löytyy asuntoon myös vuokralainen. Muutama kysely on tullut ja torstaina on eka näyttökin!

Pitäkää peukkuja että homma menee ajatellusti ja saan tämän "painajaisen" loppumaan.









 

lauantai 10. tammikuuta 2026

Itsensä pienentämisen vaikeus


Miten voikin olla näin mahdotonta fyysisen tomumajan pienentäminen?   Liekö vaikutusta sisäisen itseni & psyykeni megalomaanisella koolla, mutta 

v a i k e a a  on.

Aika monta vuotta syyttelin vaihdevuosien vaikutusta, koska tämän asian vaikutuksesta sai lukea silmänsä kieroon kaikilta olemassaolevilta kanavilta ja mediasta muutenkin.

Vaihdevuodet on lusittu, mutta eipä ole homma helpottunut.


Sitten syyttelin lonkkamurtumaa ja sen aiheuttamaa liikuntarajoitusta.

Lonkka on kunnossa, mutta pehmusteet senkus paksunevat.

Ravintoterapeutin ohjeistuksen jälkeen ymmärsin, että minähän syön aivan liian vähän, en liikaa! Kroppa menee säästöliekille jne jne. Nostin siis kalorit minimiin siitä mitä Rt suositteli.


Hahahhaha, laihduinko? NO EN.

Nyt olen kaksi kuukautta jäsenöinyt nimeltä mainitsemattomassa tekoälypohjaisessa terveys- ja ravitsemussovelluksessa ja elänyt sen asettamien rajojen mukaan. Joka paikassa hehkutetaan kuinka se sovellus on satavarma apu tilanteessa kuin tilanteessa ja päätin luottaa (maksettuihin?) mainoksiin.


Paino ei ole tippunut, mutta eipä ole noussutkaan, vaikka oli synttäriputki, joulu ja uusi vuosi kaikki sudenkuopat toisensa jälkeen.

Että ehkäpä tämä pelittää, nyt kun arki asettuu eikä "ole pakko" herkutella koko ajan!


 
 

 

maanantai 5. tammikuuta 2026

Mitä jäi mieleen vuodesta 2025

 Uusi vuosi on jo hyvässä alussa ja perinteisestihän sitä pitää koota menneen vuoden mieleenjääneitä tapahtumia, näin siis minäkin teen. 

Olkaa hyvät, vuoden 2025 kohokohdat ja sudenkuopat:

SUDENKUOPAT

* Yleisesti vuoden raskaiden asioiden kärjessä on äidin Alzheimer ja isän aivoverenvuodon jälkioireet. Vaikka näiden kanssa on tahkottu jo useita vuosia, niin lisävuodet eivät suinkaan helpota asioita vaan päinvastoin. Järki ja tunteet ovat menneet häränpyllyä pitkin vuotta ja tulevat varmasti menemään vastakin. Imelyyden puolelle menee, mutta "rakkaudella näistä selvitään".

Oma terveys oikutteli myös vuonna 2025 suunnasta jos toisesta. Maksa- ja munuaisarvot kilahtivat tappiin niin että lääkitys jouduttiin tauottamaan ja sehän tietysti, jos ei tyystin romahduttanut, niin ainakin pudotti kuntoa kummasti. Eikä ne kivutkaan olleet mukavia.

* myös AUTOILLA oli terveysongelmia yli sietokyvyn! Sekä oma, Turjakkeen että jälkikasvun auto olivat kulkemattomia pariin otteeseen ja kertaalleen vielä samaan aikaan, ettei saanut apuja mistään. Hajosi kytkintä, ohjaustehostinta, jarrut, puola jne jne.Ylimääräisiä kuluja + pari tonnia, ei paljon naurattanut.



*kaikista yrityksistäni ja ravintoterapeutin avusta huolimatta perse senkus levisi. Olen aikuiselämäni ajan lihavimmillani ja ylipaino ei tunnu hyvälle.  

* Vuokralaiseni (jo 15 vuoden ajan) jätti vuokransa maksamatta ja lähti muille maille vierahille jättäen asunnon irtaimiston "korvaukseksi maksamattomista vuokrista". Olen koko joulukuun yrittänyt myydä tavaroita, mutta eihän käytetystä tavarasta saa tänä päivänä mitään. Kaikki pitäisi olla ilmaista ja nekin kotiinkuljetettuna! 

KOHOKOHDAT


* Viikko Madeiralla Turjakkeen kanssa. Saari on todella kaunis ja ajelimmekin lähes koko viikon ympäriinsä ihaillen toinen toistaan kauniinpia maisemia. Saarelta olisi löytynyt upeita kävelyreittejä, mutta hitaasti kuntoutuva lonkkani ja T:n sydänvaivat rajoittivat maastoon lähtemistä.

* Keväinen reissu Krakovaan parhaan ystävän kanssa. Ihana pitkä viikonloppu, jonka aikana saadun tehoterapian ja valohoidon avulla jaksoi pitkään!


* Viikot kesämökillä keskellä hiljaisuutta vuoroin ihan itsekseen ja vuoroin perheen kanssa. Olotila on paras paikka maailmassa! 


* Uusi pitkään mietitty tatuointi sääreen ja reiteen. Johanna on velho käsistään! 


* Turjakkeen onnistunut pallolaajennus <3 

* Työterveyslääkäri ehdottama ja ENSIMMÄISELLÄ läpi mennyt osatyökyvyttömyyseläke!
Tämän myötä siirryin tekemään 3 päiväistä työviikkoa ja vaikutus jaksamiseen on ollut todella suuri. Nukun yöt ilman heräilyä ja pelkästään se vaikuttaa jaksamiseen uskomattoman paljon! 

*Osallistuminen iho- ja psoriasisliiton IHORAUHA-kampanjaan (olen kyllä kuvissa kauhea pullero, mutta "lihavat on lepposia"). Hyvä asia ja ihania ihmisiä <3 


*Esikoinen täytti 30-vuotta.


* Parhaista parhain asia vuodessa 2025 on kuitenkin kissaneiti Foxey Lady, joka haettii Vonkikselle 13.12. öttiäisen täytettyä 14 viikon vaaditun luovutusiän. Aim in lööööööv.

Ei ole parempaa terapiaa kuin pieni, pehmoinen ja kehräävä karvapallero sylissä lämmittämässä. 

Millainen sinun vuotesi oli?











 

 

 

perjantai 26. joulukuuta 2025

Vonkiksen joulu

Aaton aatto

Leivinuunin lämmitys alkaa aamupäivällä, että se saadaan tarpeeksi kuumaksi kinkkua varten.
Heti kun hämärtyy, käyn jälkikasvun kanssa hakemassa isäni kyytiin ja käymme viemässä kynttilät isovanhempien haudoille. Tänä vuonna isän jalan nousu oli sen verran heikkoa, että ensimmäisellä hautausmaalla, joka on mäkinen, hän jäi istumaan autoon parkkipaikalle kun minä ja R&R kävimme sytyttämässä kynttilät äidin vanhempien ja isovanhempien haudalle.
Tänä vuonna muualle haudattujen muistomerkille jouduimme sytyttämään kolme kynttilää, koska vuosia sitten kuolleen T:n isän lisäksi tänä vuonna menehtyi kaksi hyvää ystävää.

Illalla laitoimme kinkun uuniin ja kömmimme unille suurin toivein saada nauttia valmiista joulukinkusta aamiaisen aikaan.

Aatto


Laskelmiemme mukaan kinkun olisi pitänyt olla valmista aamulla kahdeksan aikoihin, mutta arvatkaapa kaksi kertaa oliko se?

Niinpä aaton aamupala koostuikin vain karjalanpiirakoista ja munavoista, vähän normaalia kevyemmin - kinkku kun valmistui vasta yhdentoista pintaan.  
Kuusen koristelun lomassa katsottiin Joulupukin kuumaa linjaa, salaa muilta laitoin postia lähetykseen ja  jiihaa! jouluntoivotukset kolmen karvakorvan myötä ilmestyivät telkkariin ennen lähetyksen loppua!  

 


Joulusaunassa vihdoimme toisiltamme vuoden murheet ja pohdimme naureskellen josko ylälaude romahtaa varsin suurikokoisen perheemme alta.  Lauteet kestivät kuitenkin ja saunapuhtaina istuimme nauttimaan joulupuuron, jossa allergiaperheessä mantelin virkaa teki sarvimakaroni.  Ja minun kulhoonihan se kilahti. Eli toiveita on paremmasta vuodesta 2026.

Neljän aikoihin haettiin isäni ja anopintekele jouluaterialle, äitihän ei ole vuosikausiin kotoa halunnut poistua, joten hän jäi Ilmari-kissan kanssa istuskelemaan telkkarin ääreen kun lähdimme ajelemaan Vonkikselle. 


Olen todella tyytyväinen aaton herkkutarjoiluihin, jotka vuosi vuodelta muotoutuvat enemmän ja enemmän juuri meidänlaisiksemme. Olemme hylänneet monet perinteiset ruoat mitä  lapsuudenkodissa pöytään kannettiin ihan vain siksi, että näin on aina tehty. Meillä ei pöydässä ole rosollia, karjalanpaistia, graavilohta tai silliä vaan poronkäristystä, skagenröraa ja aurajuustolohta. Näillä pienillä muutoksilla jouluruoat on syöty Tapaninpäivän iltaan mennessä ja päästään nollaamaan palettia ennen uuden vuoden herkkuja.

Ruoat maistuivat ja juttu luisti, mutta isällä oli huoli äidin pärjäämisestä itsekseen, joten kovin kauaa vieraat eivät malttaneet iltaa viettää kanssamme ja parin tunnin päästä lähdimme viemään heitä koteihinsa. Anopintekele kävi halaamassa hyvät joulut äidilleni ja molemmat hiukkasen herkistyivät tilanteessa - äiti ei kyllä tainnut tunnistaa anopintekelettä, mutta oli onnellinen kun sai halauksia ja rakkautta.

Kotiuduttuamme jaoimme lahjat ja paketeista paljastui muutama houkutteleva lautapeli, joiden seurassa kuluikin sitten tunti jos toinenkin. Pelaamisen seurana nautiskeltiin toinen kattaus jouluherkkuja ja useampi lasillinen punaviiniä.



Lautapelien ystäville voin siis suositella näitä kahta:
OK Boomer: 
"tässä partypelissä nuoret haastavat vanhemmat! Testatkaa tietonne vastustajajoukkueen sukupolvesta kysymällä mm. slangisanoja ja tapahtumia."
Minä ja T olemme 61 ja 62, R1 on 30 ja R2 28, mutta aika iättömiä nuo kysymykset tuntuivat olevan - vaihdettiin välillä ikäryhmäkysymyksiä ja vain muutama kysymys oli sellainen, että oikeasti oli nuoriso pihalla ja boomerit hoomoilasina. Hauska peli!
Tiskijukka 
"Tiskijukka on hauska ja sosiaalinen musiikkipeli. Keksi ikioma DJ-nimesi ja ota Tiskijukan rooli haltuun. Soita kappale levyn raidan antaman kuvauksen mukaan, ja muut pelaajat arvaavat, mikä levyn raidoista oikein on kyseessä" 
Ei niin helppoa kuin alkuun luulimme ja kuumeista ajattelua vaati, että juuri se oikea biisi löytyi Tidalista tai Youtubesta toisten mietittäväksi.

Joulupäivä ja Tapaninpäivä kuluivat lukien, pelaillen, hyvää ruokaa nauttien. 

Jouluni oli iloinen.
Jouluni oli hyvä.
Jouluni oli juuri minunlaiseni.












 

                                                                                                                                                             

 

6 viikkoa Ozempicin aloittamisesta, tuloksia?

  Olen välttynyt Ozempicin kirjatuista sivuvaikutuksista,  Pahoinvointi ja oksentelu Ripuli tai ummetus Vatsakipu, turvotus ja ilmavaivat Vä...